Ylt’ympäri
6.8.2007 | Luokat: Lapsellista |Laitoin pojan mahalleen sohvalle voimistelemaan ja hetken päästä vilkaistuani jälkikasvuni oli selällään. Tätä kutsutaan kehitykseksi.
Iän myötä itkeminenkin saa uusia merkityksiä. Nikonpojan iässä merkityksellistä on ensin opetella itkemään oikeita kyyneleitä. Säikähdys- tai hätäitku on jo nostanut pari tippaa alaluomille, josta ainakin kerran on vesikertymä lähtenyt valumaankin.
Täytyy tunnustaa, että aiheutin vahingossa yhden itkukohtauksen, kun opettelin toisella kädellä uuden nauhurin saloja pojan keikkuessa toisella käsivarrella. Taisin lueskella siinä ohjekirjaa ja rummutin nauhurin USB-johdolla vauvan vaippaa. Vaipan allahan on pieni pylly, joka on herkkä tuntemaan, ja minun käsitykseni pienestä rummutuksesta saattaa tuntua alle kaksikuukautisesta raa’alta pahoinpitelyltä. Poika huusi yhtäkkiä hätä punaisilla kasvoillaan ja rauhoitteluun meni tovi aikaa. Näin sitä opitaan tuntemaan toisemme. Syntyy isä-poika-suhde, kun tietää, mikä toista satuttaa.

Viimeinen lause oli ironiaa, eikö niin?
Kommentoijana Anybody, Nobody — 8.8.2007 @ 12.31