Edustamaan, on kravatit ja kaikki
10.12.2007 | Luokat: Kapitalismi |Vaihdan kohta vaatteet ja suuntaan koululle juhlistamaan opiskelijayrityksen viisivuotista historiaa. Uskallan tunnustaa, että pakotan itseni siihen. Juuri nyt edustaminen ei niin sanotusti nappaisi. Olen kuitenkin kasvanut ammatillisesti sen verran, että uskon löytäväni jostain tarvittavan rutiinin. Ja siitähän saattaa tulla kivaakin.
Ainakin olen paremmin pukeutunut kuin taannoin erään ammattiliiton paikallistoimiston avajaisissa.
Opiskelijakunnan johtaminen on opettanut myös edustamista. Tärkeimmät huomiot liittyvät olennaisimpiin asioihin: Cocktail-tilaisuudessa (kukonhäntä viittaa drinkin drinkin koristeeseen, lähde: STT) ruokalajeja saa lastata päällekkäin. Small talk on sitä, että purjehtii keskustelun pintavesillä ja jättää syvällisyydet jatkoille. Hyviä puheenaiheita ja keskustelunavauksia voi surutta varastaa muilta - saavat olla vain otettuja, kun jutut kelpaavat kierrätykseen. Opiskelijatoiminnan ansiosta pidän myös punaviinistä, ruokajuomana ja yksinkin. Kerran join keiton kanssa ihan hyvää valkkariakin.
Ehkä olen tämän illan jälkeen entistä ylpeämpi opiskelijayrityksestä ja sen henkilökunnasta. Toivon niin. Olen pysynyt aika hyvin erossa juhlavalmisteluista, mitä nyt välillä sivusta huudellut ohjeita, kysymättä ja ärsyttävällä äänellä. Ja olenhan minä ylpeä meidän toiminnasta ja väestä. Toimeksiantojen hoitaminen ja yrityksen kehittäminen näyttävät olevan uomissaan, asioihin suhtaudutaan terveellä järjellä ja rennolla asenteella. Strategia-ajattelu on lähtenyt aika hyvin käyntiin. "Aika hyvin" siksi, että en oikein tiedä, kuinka kokonaisvaltaisesti strategia on hallituksessa ja "johtoryhmätasolla" omaksuttu. Yrityksen missio ("tapa oppia") on jäänyt kyllä elämään jokapäiväisessä puheessa, mutta yhteinen visio saattaa olla vielä vain sanoja paperilla. Toki siitä on johdettu strategisia tavoitteita, joiden seuraaminen on muodostunut hallituksen rutiiniksi.
Totta puhuakseni muistan itsekin ne tavoitteet paremmin kuin visiomme. Tietynlainen visiottomuus näkyy myös joissakin pienissä asioissa: Ikuisuuskysymys opiskelijayrityksen ja oikean yrityksen suhteesta on yhä ratkaisematta. Rahan makuun pääseminen saa helposti ihmettelemään, kuinka henkilöstöä sitoutetaan ilman rahaa. Ihmiset käyttävät toiminnassa osaamistaan liiketoimintaprosesseista, markkinoinnista ja asiakkuuksien hoitamisesta mutta esimerkiksi henkilöstöjohtamisen opintoja ja harjoitustöitä ei kovin usein kytketä opiskelijayrityksen arkeen.
Vaihdan nyt ne vaatteet. Joku pääsee valitsemaan kahden solmion väliltä.
